Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkijalinja on suunnattu ensisijaisesti ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoille, jotka tähtäävät perusopintojen nopeaan suorittamiseen ja ovat kiinnostuneita sen jälkeisistä jatko-opinnoista. Tutkijalinjalle haku on käynnissä 31.5. asti, ja mukaan otetaan vuosittain 5-10 opiskelijaa.

<!--break-->

Tutkijalinjalaisille tarjotaan muun muassa

• henkilökohtaista ohjausta opinnoissa uran kannalta mielekkääseen suuntaan
• mahdollisuus suorittaa ylimääräinen harjoitustyö tutkimusryhmässä
• mahdollisuus osallistua alan tieteellisiin konferensseihin Suomessa ja pohjoismaissa
• pääsy tutkijalinjalaisten omaan huoneeseen Exactumissa 24/7
• lenovo thinkpad tai dell -kannettava tietokone lainaan määräajaksi.

Sinä hyvän opiskelumotivaation ja -menestyksen omaava fuksi tai toisen (tai kolmannen) vuoden opiskelija. Tulit tänne tekemään tiedettä, mutta et ole aivan varma, mistä aloittaa. Sinulle avautuu nyt mahdollisuus päästä aidosti tutustumaan ja osallistumaan tutkimuksen tekoon laitoksellamme häkellyttävän hienolla tavalla.

Mitä vielä odotat? Lue lisää tutkijalinjalasta ja löydä hakuohjeet tutkijalinjan sivulta osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tutkijalinja
 

The CS international blog has a new entry:

About the Union: Interview with Tiina Niklander

FL Satu Eloranta väittelee torstaina 27.6.2013 klo 12 (Exactum, Gustaf Hällströmin katu 2b, Linus Torvalds Auditorio B123, 1. kerros) aiheesta "Dynamic Aspects of Knowledge Bases". Tutkimus kuuluu tietojenkäsittelytieen alaan ja erityisesti tiedonhallintaan. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Valmari (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Esko Ukkonen (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.

Tietämyskantojen dynaamiset piirteet

Tietämyskanta on järjestelmä, joka vastaanottaa ulkomaailmaa koskevaa informaatiota ja vastaa sitä koskeviin kyselyihin. Tietämyskantaa muutetaan, kun ulkomaailmasta saadaan uutta informaatiota, tai kun halutaan rekisteröidä siellä tapahtunut muutos.

Väitöskirjatyössä hahmotellaan tietämyskantoja, jotka sisältävät sekä tietoa että uskomuksia. Uskomukset voivat osoittautua virheellisiksi, jolloin niitä voidaan joutua korjaamaan tai päivittämään.

Filosofit ovat luonnehtineet uskomusten korjaamista asettamillaan järkevyyskriteereillä. Erityyppisillä muutoksilla on omat kriteerinsä. Tässä väitöstyössä järkevyyskriteerejä muutetaan siten, että tietämyskantaan ei hyväksytä tiedon kanssa ristiriitaisia uskomuksia, sekä esitetään uusi, kommutatiivinen muutostyyppi, jossa viimeisintä informaatiota ei priorisoida. Lisäksi analysoidaan, millä oletuksilla uskomusten korjaamiseen aiemmin ehdotetut kriteerit ovat keskenään ristiriitaiset.

Tässä väitöskirjassa on ollut tavoitteena hahmotella tietämyskanta kokonaisuutena, jossa eri tyyppiset muutokset voivat vuorotella. Tietämyskannalle esitetään esimerkinomaisesti kaksi toteutustapaa, määritellään niille muutosoperaattorit sekä osoitetaan, että operaattorit toteuttavat muutostyyppinsä järkevyyskriteerit.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio tulee saataville Helsingin yliopiston e-thesis-palveluun.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: satu.eloranta@cs.helsinki.fi.

Suomen Kuvalehti 25-26/2013 kirjoittaa ohjelmoinnista otsikolla "Lintujen salainen elämä -- mikä saa pelihahmot lentämään?"  Juttuun on haastateltu tietojenkäsittelytieteen laitokselta tohtoriopiskelija Antti Laaksosta ja lehtori Arto Wiklaa.

Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Antti Laaksonen väittää, että [ohjelmoinnin] perus­asiat oppii muutamassa viikossa. Jos haluaa ammattilaiseksi, on opiskeltava viisi vuotta. Laaksonen istuu Tietojenkäsittelytieteen laitoksella, salissa C221. Salin takaseinää vasten nojaa rivi kehystettyjä valokuvia. Niiden joukosta tunnistaa ainakin Linus Torvaldsin ja Steve Jobsin. Alan suuruuksia, siis.

Antti Laaksonen antaa sitten ytimekkään ohjelmoinnin peruskurssin näyttämällä miten Pythonilla löydetään suomen kielen palindromit.

Arto Wikla puolestaan toteaa, että ohjelmointi on taas kriisissä. Ongelma on, että tietokoneissa on useita prosessoreja ja niissä useitä ytimiä, eikä suorittimia osata täysin hyödyntää.

Ajattelutapaa pitäisi taas muuttaa, mutta kuka sen tekisi? "Maailma odottaa ratkaisua tähän", Arto Wikla sanoo. -- Ratkaisu löytyy kyllä. Ja joka sen keksii, tulee kuuluisaksi.

Koko juttu sekä kuva: Suomen Kuvalehti 25-26, 20.6.2013.

Tietotekniikan Tutkimussäätiö on myöntänyt Tietojenkäsittelytieteen Seuran esityksestä vuoden 2013 väitöskirjapalkinnon FT Jouni Sirénille hänen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemästään väitöskirjasta ”Compressed Full-Text Indexes for Highly Repetitive Collections”.

Jouni Sirénin väitöskirjatyö käsittelee tehokkaita ja tilatiiviitä hakemistorakenteita toisteisten tekstikokoelmien näkökulmasta, ja siinä yhdistyvät syvällinen tietorakenteiden ja algoritmien suunnittelu ja analyysi sekä kehitettyjen ratkaisuiden soveltaminen käytännön ongelmiin. Tietojenkäsittelytieteen Seura esitti työtä palkittavaksi tutkimuksen laadun, nopean väitösaikataulun ja tiedeyhteisön arvostuksen perusteella.

Sirénin väitöskirjatyön ohjaajana toimi prof. Veli Mäkinen Helsingin yliopistosta.

Palkinto luovutettiin Tietojenkäsittelytieteen päivillä Oulussa 3.-4.6.2013. Lisää tietoa palkinnonjaosta ja päivien tapahtumista löytyy laitoksen blogista.

Lisätietoja: TKTS:n sivuilta ja Tietotekniikan liitto ry:n sivuilta.

Intelin tutkimuskeskus Institute for Collaborative Research for Secure Computing (ICRI-SC) laajentaa toimintaansa Helsinkiin.

Uusi tutkimusinstituutti tulee Helsingin yliopiston Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin yhteyteen, ja tietojenkäsittelytieteen laitoksen Secure Systems -ryhmän tutkijat käynnistävät tutkimustyön professori N. Asokanin johdolla. Mukana on myös asiantuntijoita Inteliltä sekä Darmstadtin teknillisen yliopiston ICRI-SC-instituutista.

-Haittaohjelmat alkavat olla merkittävä riski puhelinten, tablettien ja muiden mobiililaitteiden käyttäjille. Yhdistämällä Intelin käytännön kokemuksen Helsingin yliopiston tietotekniseen huippututkimukseen voimme luoda menetelmiä, jotka yhdessä pienentävät mobiilien haittaongelmien aiheuttamia riskejä, sanoo Dr. Matthias Schunter, joka on Intelin ICRI-SC:n vastuullinen tutkija.

Helsingin instituutti keskittyykin kehittämään ja vahvistamaan mobiilialustojen tietoturvateknologioita, erityisesti niiden käytettävyyttä.

-Missiomme on kehittää tietoturva- ja -suojaratkaisuja, jotka hyödyttävät ihan tavallista käyttäjää. Siksi meidän täytyy suunnitella ratkaisuja, jotka ovat sekä riittävän turvallisia että helppoja ja huokeita käyttää, kertoo N. Asokan Helsingin yliopistosta.

Professori Sasu Tarkoma, joka on tietojenkäsittelytieteen laitoksen hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumisvaihtoehdon linjavastaava on syystä tyytyväinen.

-Laitokselle tämä on hieno avaus mobiilitietoturvan alalla. Järjestelmätasoinen turvallisuus ja käytettävyys ovat ratkaisevia vaatimuksia tulevalle mobiililaitteiden sukupolvelle. Yhteistyömme raivaa tietä uusille ratkaisuille, jotka vähentävät niin yksittäisten käyttäjien kuin yritysten turvallisuusriskejä.

Yhteistyöstä on iloinen myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Keijo Hämäläinen, tuleva tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vararehtori.

-Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkijoidemme vankkaan osaamiseen nojaavat kansainväliset yhteistyöprojektit edistävät kehitystä yhteiskunnassa. Strategiamme mukaisesti luomme aktiivista vuoropuhelua korkealaatuisen tutkimuksen ja johtavien teknologiavalmistajien välille.

Instituutin ensimmäiset tutkimusteemat ovat uudet turvaratkaisut ohjelmistoalustoille, turvallinen ja avoin pääsy luotettuihin ajoympäristöihin sekä haittaohjelmaratkaisut.

Instituutti aloitti toimintansa Helsingissä 1. elokuuta. Yhteistyönsä Intel ja Helsingin yliopisto julkistivat Nizzassa 22.10.2013.

Intel Labs Europe: Intel Collaborative Research Institute for Secure Computing (ICRI-SC) on yksi Intelin eurooppalaisista tutkimuskeskuksista (Intel Labs Europe). Intelin eurooppalainen tuotekehitys ja innovointi perustuvat verkostoon, joka yhdistää tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskuksia sekä Intelin liiketoimintayksikköjä eri puolilla mannerta. Intel Labs Europe perustettiin vuonna 2009 koordinoimaan verkoston toimintaa sekä vahvistamaan Intelin eurooppalaista tuotekehitystä. Se kattaa yli 50 keskusta, joissa työskentelee yli 4 500 tutkimuksen ja tuotekehityksen ammattilaista.

Tietojenkäsittelytieteen tutkimuslaitos (HIIT) on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteislaitos, joka tekee perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tietotekniikan alalla.

Teksti: Minna Meriläinen-Tenhu.

From 24.10-14.11 2013 an art project ArNePo is exhibited in the corridor connecting Exactum and Physicum. ArNePo is a computational creativity project done in collaboration by the Discovery research group with an Estonian artist Sandra Lääne.

In updated crashes of dead, this broke,
My next chief,
Through arriving side and rape made,
Doas arrive its dead trap.

December 25 2013

A quick summary of the workflow of the project was the following:

• Computer was monitoring news sources
• For each day in December 2013 it clustered the news into topics
• For each topic a poem was generated
• For each poem the processes related to poem generation were used to generate an abstract image
• 11  pairs of the poem and image pairs were selected and painted on canvas with acrylics

The aim of the project was to create a setting where the computer program is instructing the artist. In practice in this project the computer applied strong constraints to the artist, but still the final decisions were made by the painter(e.g. which paintings to paint, the painting arrangement in exhibitions etc).

The P.O. Eticus is a corpus based poetry generation method, which uses poetry corpus and semantic word associations for generating the poetry. The images generated by the computer are a matrix representation of an abstraction of the function which extracts the concepts from the set of topical news stories. The relevant words in the poem are then fed to Google Image Search and the results of the search are used for determining the colour palette of the image.

This project has also been covered in Estonian national weekly newspaper Eesti Ekspress in a news article "Arvuti luuletab ja maalib" ("Computer poetizes and paints") on 6. August 2013. Check out the news story (in Estonian) from here.

Tietokoneet taidekoulussa

Koneet tuottavat vitsejä, musiikkia ja runoja. Niiden avulla voi kehittää ihmisen luovuutta.

Yliopisto-lehti 8/2013 (Harri Römpötti) kirjoittaa laskennallisen luovuuden tutkimuksesta tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

Laskennallisen luovuuden tutkimuksessa selvitetään, miten tietokone voisi toimia luovasti tai tukea ihmisen luovuutta. Tarkoitus ei ole jäljitellä ihmistä.
- Eiväthän lentokoneetkaan räpyttele siipiään kuin linnut. Luonnon kopioiminen ei yleensä ole tehokkain tapa, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen selittää.

Laskennallista luovuutta tutkitaan Hannu Toivosen johtamassa Discovery-tutkimusryhmässä. Tieteellisten artikkelien lisäksi itse luovia tuloksia on julkaistu mm. taidekirjan runoina (Heikki Paakkanen: Tee se kotona. Kiitos), maalauksina (ks. Computationally Inspired Artwork Exhibited in Exactum) sekä erilaisissa installaatioissa ja performansseissa.

Yliopisto-lehti kertoo laskennallisen luovuuden tutkimuksesta yleensä sekä erikseen myös Joonas Paalasmaan ja kumppanien töistä, joissa biofyysisistä signaaleista tuotetaan musiikkia.

Lisätietoja:

• Yliopistolehti 8/2013, s. 32-36
• Discovery-tutkimusryhmän www-sivut: http://www.cs.helsinki.fi/en/discovery
• Prof. Hannu Toivonen (laskennallisen luovuuden tutkimus)
• Joonas Paalasmaa (biomittauksiin perustuva musiikki ja unianalyysi)

Joukko liian aikaisin heränneitä käpistelijöitä oli kerääntynyt Mannerheimintie kahden eteen lauantaina 3.11. yhdeksäksi aamulla sen tiedon varassa, että seuraavan kahdeksan tunnin aikana tarkoitus olisi pariohjelmoimalla tuottaa jokin web-sovellus kilpailua varten Reaktorin toimistolla. Pienen odottelun jälkeen paikalle saapuivat työntekijät, jotka johdattivat joukkion kattohuoneistossa sijaitsevaan vähintäänkin viihtyisäksi luonnehdittavaan kaksikerroksiseen tilaan ja runsaan aamiaispöydän ääreen. Kuuman kahvin sulotuoksuihin luomutuneet kisailijat saivat pian kuulla tehtävänannon, jossa tiivistetysti määriteltiin: kehittäkää Doodlelle korvaaja. Tämä kirvoitti joissakin osaanottajissa jopa niin suurta innostusta, että he päättivät valita työkalukseen Javan sekä sille kehitetyn Spring Frameworkin. Kilpailu julistettiin alkaneeksi kello kymmeneltä ja parit siirtyivät välittömästi toteuttamaan villejä visioitaan tulevasta applikaatiostaan.

Kookkaasta toimistosta löytyi kaikille oma rauhallinen tila työskennellä ja erityistä kiitosta ansaitsivat mukavat istuimet, jotka toisin kuin Navetassa, loivat hyvät edellytykset tulevalle istumismaratonille. Kylmiä virvokkeita oli myös tarjolla janoisille sekä kofeiiniriippuvaisille koodareille. Täällä todella tunnuttiin ymmärtävän miten ohjelmoijaa tuetaan työssään.

Päivä eteni turhankin nopeasti, mutta olivat kilpailijat sentään ehtineet tarjoiluista nauttimisen sekä sosialiseeraamisen yhteydessä joitakin esittelemiskelpoisia toteutuksia valmiiksi saamaan. Kellon lyödessä kuusi viimeiset Git pushit sinetöivät projektit kilpailupäivän osalta valmiiksi ja osallistujat siirtyivät syömään. Jälleen oli pakko nostaa hattua Reaktorille, sillä tarjotun päivällisen sisältämiä aineksia ei Unicafen pöperöihin tottunut opiskelija osannut edes nimetä, mutta makuhermot ilmaisivat positiivisen mielipiteensä jo nautinnollisen tuoksun perusteella.

Lopuksi koko mainiosti ravittu revohka siirtyi kokoustilaan tutkailemaan toistensa aikaansaannoksia 128 sekunnin mittaisissa demoissa. Kilpailutyöt osoittivat ettei ideoista ollut pulaa ja ratkaisua oli lähdetty hakemaan useista eri näkökulmista. Palkintoja jaettiin niin voittajille (Brotime) kuin selkeimmän koodin kirjoittaneille (wizard-shakedown).

Päivä oli mittelön osalta jo pulkassa ja opintopiste osallistujilla plakkarissa, mutta iltaa sai jatkaa Reaktorin tiloissa saunomalla sekä seurustelemalla. Suuri kiitos tapahtuman järjestäneille Tko-Älyn aktiiveille sekä meistä huolta pitäneelle Reaktorin porukalle. Toivottavasti näemme samoissa merkeissä vielä tulevaisuudessa.

Teksti ja kuva Jerry Mesimäki

Dipl.-Ing. Doris Entner väittelee 20.11.2013 kello 12 (Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5 (uusi puoli), 3. kerros) aiheesta "Causal Structure Learning and Effect Identification in Linear Non-Gaussian Models and Beyond". Tutkimus kuuluu tietojenkäsittelytieteen alaan ja erityisesti data-analyysiin. Vastaväittäjänä toimii Senior Research Scientist Kun Zhang (Max Planck Institute of Intelligent Systems) ja kustoksena professori Jyrki Kivinen (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Kausaalirakenteen oppiminen ja rakenteeseen kuuluvien syys-seuraussuhteiden voimakkuuksien tunnistaminen

Monilla tieteenaloilla tutkijat etsivät syy-seuraussuhteita kiinnostavina pitämiensä muuttujien välillä. Suorimman lähestymistavan tähän tarjoavat satunnaistetut kontrolloidut kokeet: esimerkiksi kliinisissä kokeissa uuden lääkkeen vaikutusta johonkin sairauteen arvioidaan jakamalla potilaat satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toiselle annetaan oikeaa lääkkeettä ja toiselle ainoastaan lumelääkkettä. Lääkkeen todellinen vaikutus selviää ryhmien tuloksia vertailemalla.

Monissa tapauksissa tällaiset kokeet eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Esimerkiksi taloustieteilijöiden tutkiessa koulutuksen vaikutusta tuloihin, kokeeseen osallistuvien henkilöiden koulutustason suora määrääminen olisi sekä epäeettistä että käytännössä mahdotonta. Näin ollen tutkijat joutuvat usein turvautumaan passiivisesti kerättyyn (ei-kokeelliseen) havaintoaineistoon. Tällainen aineisto ei kuitenkaan välttämättä kerro suoraan kausaalisuhteista, sillä havaitsemattomat muuttujat saattavat oleellisesti vaikeuttaa aineiston hyödyntämistä. Esimerkiksi yksilön kyvyt ja lahjakkuus voivat vaikuttaa suoraan sekä hankittuun koulutukseen että saavutettuun tulotasoon. Tällaisten mittaamattomien ominaisuuksien sivuuttaminen voi aiheuttaa merkittävää harhaa aineiston analyysissä.

Tärkeäksi tutkimusaiheeksi on siten muodostunut kausaalisuhteiden oppimisen passiivisesta havaintoaineistosta mahdollistavien menetelmien kehittäminen. Vaikka tutkimusongelma on vanha, aihealueen tutkimus sai 1980-luvun loppupuolella uutta vauhtia ja on ollut hyvin aktiivista siitä lähtien. Tässä väitöskirjassa kehitetään ja sovelletaan menetelmiä syy-seuraussuhteiden oppimiseen ja piilomuuttujien vaikutusten havaitsemiseen passiivisesti kerätyssä havaintoaineistossa. Väitöskirja keskittyy suurelta osin hiljattain kehitettyyn viitekehykseen, joka perustuu lineaarisiin epägaussisiin asyklisiin malleihin (LiNGAM-mallit).

Väitöskirjan alkuosa käsittelee aikasarjoja: ensin LiNGAM-pohjaista menetelmää sovelletaan kahteen taloustieteelliseen havaintoaineistoon, jonka jälkeen aikaisemmin tunnettu algoritmi (joka huomioi sekä piilomuuttujat että epälineaariset vaikutussuhteet) laajennetaan käsittelemään aikasarja-aineistoa. Toisaalta väitöskirja tarjoaa myös uusia työkaluja ei-temporaalisen aineiston analyysiin: LiNGAM-mallia laajennetaan kuvaamaan kausaalirakennetta moniulotteisten muuttujien välillä, ja esitetään menetelmä, jolla yksittäisiä syy-seuraussuhteita voidaan löytää piilomuuttujia sallivissa LiNGAM-malleissa. Lopuksi väitöskirja käsittelee kausaalisuhteen voimakkuuden arviointia havaitsemattomien muuttujien vaikeuttaessa aineiston analyysiä, sekä LiNGAM-malleissa että malleissa ilman parametrisia rajoitteita.

Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja tarjoaa soveltajille useita uusia työkaluja kausaalitiedon löytämiseen passiivisesta havaintoaineistosta.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9407-1.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: doris.entner@cs.helsinki.fi.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö TKO-äly ry täyttää 25 vuotta! Onnittelut!

TKO-äly juhlii neljännesvuosisataansa pitkään ja monipuolisesti. Reilun viikon kestävä ohjelma alkoi pariohjelmointikilpailulla ja päättyy arvokkaaseen vuosijuhlaan ja silliaamiaiseen. Väliin mahtuu monenlaista saunasta peleihin ja ratikka-ajeluista luentoihin.

Alla viikon koko ohjelma. Ilmoittautumiset tapahtumiin TKO-älyn sivuilla.

La 2.11.  Pair Programming Competition @ Reaktor klo 09:30
Ti 5.11.  Vuosijuhlaviikon Sauna @ Kattosauna Sivistys klo 18:00
Ke 6.11.  Ratikka-ajelu Solitan kanssa @ Kyläsaarenkadun pysäkki,
Hämeentie klo 18:00
To 7.11.  Klusteripeli: Grand Opening @ Christina Regina klo 18:00
Pe 8.11.  Tekis Talks -luentoiltapäivä @ Exactum B123 klo 16:15
La 9.11.  Cocktail-tilaisuus @ Alina-sali klo 16:00
La 9.11.  Vuosijuhla @ Ravintola Bank klo 18:00
Su 10.11.  Silliaamiainen & Sauna @ Kattosauna Sivistys klo 10:00

Pair Programming Competition
Vuosijuhlaviikko lähtee käyntiin lauantaina 2.11. TKO-älyn, Reaktorin ja Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yhdessä järjestämällä pariohjelmointikilpailulla. Kilpailun hengessä voi kuitenkin olla mukana tapahtuman virallisella irc-kanavalla #tkt-casuaali.

Vuosijuhlaviikon Sauna
Viikkoa jatketaan tiistaina 5.11. Vuosijuhlaviikon ensimmäisellä saunalla Kattosauna Sivistyksellä. Ota mukaan oma pyyhe ja hieman rahaa virvokkeiden ostoon ja tule yhteistyökumppanimme Futuricen tukemana saunomaan.

Ratikka-ajelu Solitan kanssa
Keskiviikkona ajellaan ratikkaa yhteistyökumppanimme Solitan kanssa. Ajelu kestää noin 3 tuntia ja lähtee liikkeelle Kyläsaarenkadun pysäkiltä Ratikassa on tarjolla pientä juotavaa ja syötävää osallistujille ja tietenkin aivan parasta seuraa.

Klusteripeli: Grand Opening
Klusteripeliä on kehitetty. Kehitys on nyt valmis. Nyt pelataan. Klusteripeli on Afrikan tähden henkeen suunniteltu lautapeli, jossa saatetaan nauttia hieman kurkunkostuketta. Torstaina 7.11. TKO-äly kerää omat urhonsa ja kutsuu toverijärjestöjen sankarit pelastamaan Urhoa Klusteripelissä. Mukaan mahtuu myös katsomaan, odotettavissa on hulvatonta menoa ja pelaajat saattavat saavuttaa syvemmän tietoisuuden tason.

Tekis Talks -luentoiltapäivä
Perjantaina TKO-äly järjestää yhteistyössä yrityskumppaneiden ja Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa Tekis Talks -luentoiltapäivän. Mielenkiintoisia puhujia on tulossa IBM:ltä, Reaktorilta, Tietojenkäsittelytieteen laitokselta ja Tekniikan Akateemisilta. Luentoiltapäivän lopuksi tarjolla on TEKin sponsoroimaa pientä juotavaa ja syötävää ja kenties mahdollisuus vaihtaa sananen puhujien kanssa.

Cocktail -tilaisuus & Vuosijuhla & Silliaamiainen
Vuosijuhlaviikko huipentuu lauantaina. Päivä aloitetaan cocktail-tilaisuudella Alina-salissa, jonka jälkeen siirrytään Ravintola Bankiin varsinaiseen pöytäjuhlaan. Juhlat eivät lopu tähän, vaan jatkuvat myöhään yöhön Alina-salissa jatkojen merkeissä. Sunnuntaina 10.11. nautitaan vielä runsaasta silliaamiaisesta Kattosauna Sivistyksellä, varaa mukaan oma pyyhe jos haluat vielä saunoa.

Uusien ohjelmoijien keskuudessa yleisin virhe on koodata itsensä suohon. Mikä saa ohjelmointinoviisin hukuttamaan itsensä monimutkaisuuteen?

Laitoksen opiskelija, tuntiopettaja ja RAGE-tutkimusryhmän jäsen Kalle Viiri on jo ollut ohjelmoinnin opetuksessa tavalla tai toisella mukana pitkään, mm. Tumainin yliopistossa Tansaniassa. 

Kallen artikkeli aloittelevien ohjelmoijien vaikeuksista on julkaistu Skrolli-lehdessä: "...ohjelmoija joutuu opettelemaan paljon uutta ja suhtautumaan tietokoneeseen ehkä ensimmäistä kertaa elämässään loogisena automaattina maagisen sijaan. Muutos ajattelutavassa voi olla raju, ja virheitä syntyy väistämättä. Eräs toimintatapoihin liittyvä virhe on silmiinpistävän yleinen ja merkitsee mielenkiintoista taitekohtaa aloittelevan ohjelmoijan ajattelutavan kehittymisessä. Kyseessä on ilmiö, jota kutsun paniikkikoodirefleksiksi."

Lue koko artikkeli: http://skrolli.fi/paniikkikoodi-uuden-ohjelmoijan-riesa

The CS international blog has a new entry:

On Hammer and Nail

http://www.cs.helsinki.fi/en/blog/hammer-and-nail

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjestää Porvoossa laskennallisen luovuuden kansainvälisen syyskoulun. Koulusta vastaa tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, jonka oma tutkimusryhmä on kehittänyt muun muassa runokoneen ja unimittauksesta musiikkia säveltävän sovelluksen.

Ihme

Oli raskas ihme se erakon.
Ei kuollut ihmeen ilo.
Oli kevyt se uni hongikon
ja raskaana uneksi tunnelma.
Ei tuonut uni tuvassaan.

- Laskennallinen luovuus tarkoittaa tyypillisesti runoja kuin yllä, musiikkia tai kuvia tuottavia tietokoneohjelmia, kertoo Hannu Toivonen. Luovan toiminnan lisäksi laskennallisen luovuuden piirissä tutkitaan luovuuden tukemista ja mallintamista tietokoneiden avulla.

Viikon kestävään koulutukseen saapuu lähinnä ulkomailta 60 tutkijaa ja heitä opettamaan 10 alan johtavaa tutkijaa.

- Koulun ohjelma sisältää opetusta musiikin havainnoimisesta ja säveltämisestä, tarinoiden luomisesta, sosiaalisesta luovuudesta sekä luovuuden mittaamisesta ja filosofiasta, poimii Toivonen esimerkkejä.

Koulun taustavoimana toimii tuore eurooppalainen Prosecco-verkosto.

- Verkoston tavoitteena on edistää tutkimusalaa järjestämällä koulutusta ja muita tilaisuuksia, kertoo sen koordinaattori Tony Veale University College Dublinista. Hän on myös yksi syyskoulun opettajista.

- Tutkimusala on vielä nuori ja hakee muotoaan. Isoksi kasvanut syyskoulu onkin kansainvälisesti tutkimusalueen suurin tapahtuma tänä vuonna, kiittelee Veale koulun suurta suosiota.

- Hauskin osa koulun ohjelmaa on osallistujien omien töiden esittely, ennustaa Toivonen. Osasta töitä kuvataan tieteelliset tulokset, osan tulokset taas esitellään erillisessä tapahtumassa itsenäisinä taideteoksina.

Syyskoulu pidetään Porvoossa 18.-22.11.2013. Tilaisuus on tarkoitettu alan tutkijoille ja opiskelijoille.
 

Lisätietoja:

• Laskennallisen luovuuden syyskoulu: http://www.cs.helsinki.fi/ascc2013/
• Laskennallisen luovuuden tutkimus Helsingin yliopistossa: http://www.cs.helsinki.fi/discovery
• Prosecco-verkosto: http://prosecco-network.eu/
• Professori Hannu Toivonen, http://www.cs.helsinki.fi/hannu.toivonen/, hannu.toivonen@cs.helsinki.fi, puhelin 050 911 2405
• Esimerkkirunon tuottanut menetelmä on kuvattu artikkelissa
  Jukka Toivanen, Hannu Toivonen, Alessandro Valitutti, Oskar Gross: Corpus-Based Generation of Content and Form in Poetry. International Conference on Computational Creativity (ICCC), 175-179, Dublin, Ireland, May 2012.

Tuorein Tiedebarometri on taas selvittänyt kansalaisten näkemyksiä tieteestä ja tieteentekijöistä. Kansalaisilta kysyttiin muun muassa, että mikäli heidän tulisi nimetä yksi nykyisin toimiva merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja, kenet he nimeäisivät sellaiseksi.

Toiseksi listalla kohoaa Linus Torvalds. Vaikka maailmanmaineeseen kohonnut tietotekniikan kehittäjä ei ehkä tiedeyhteisön kaikkien kriteerien mukaan kuulukaan joukkoon, saa hän kansalaisilta ilmeistä tunnustusta.

Linus Torvalds aloitti opintonsa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella vuonna 1988. Hän on tunnettu etenkin kehittämästään Linux-käyttöjärjestelmästä, jota käsitteli myös hänen gradunsa "Linux - a portable operating system" vuonna 1996.

TIedebarometri 2013: http://www.sci.fi/~yhdys/tb5/tiedebaro5.htm

Laitos järjestää paneelikeskustelun tutkintomme työelämärelevanssista. Tarkoituksena on saada näkemyksiä ja palautetta eri IT-alojen edustajilta siitä,
minkälaisia tietoja ja taitoja opiskelijamme tarvitsevat nykyisessä ja tulevassa teknologisessa maailmassa. Tilaisuus liittyy laitoksemme tutkintovaatimusten ja opetusohjelman uudistamiseen syksystä 2014 eteenpäin.

Torstaina 28.11.2013 klo 14-16 salissa D122.

Paneelin yritysedustajat ovat:

• Reijo Juvonen, NSN
• Sami Lappeteläinen, F-Secure Oyj
• Petrus Repo, AppGyver Oy
• Sebastian Vuorinen, Houston Inc. Consulting Oy

Paneelin moderoijana toimii laitoksen johtaja Esko Ukkonen.

Kaikkien laitoksen opettajien toivotaan osallistuvan keskustelutilaisuuteen. Myös opiskelijaedustus tilaisuudessa on oleellista.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! 

Ingénieur diplômée Esther Galbrun väittelee 4.12.2013 kello 12 (Helsingin yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34, Auditorio XV (vanha puoli), 3. kerros) aiheesta "Methods for Redescription Mining". Tutkimus kuuluu tietojenkäsittelytieteen alaan ja erityisesti tiedonlouhintaan. Vastaväittäjänä toimii professori  Nada Lavrač (Jožef Stefan Institute, Slovenia) ja kustoksena professori Hannu Toivonen (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Menetelmiä jälleenkuvausten louhintaan

Tieteellinen tutkimusaineisto kootaan usein eri termistöä käyttävistä lähteistä. Näiden erilaisten näkökulmienvälisten vastaavuuksien ja yhteyksien tunnistaminen on luonnollinen tapa lähestyä tutkittavaa ilmiötä.

Väitöskirjassa tarkastellaan juuri tähän pyrkivää data-analyysimenetelmää, jälleenkuvausten louhintaa (redescription mining). Jälleenkuvausten tavoitteena on yhtäältä kuvata samaa asiaa vaihoehtoisilla tavoilla ja toisaalta tunnistaa sellaiset asiat, joilla on useita eri kuvauksia.

Jälleenkuvausten louhinnalla on mahdollisia sovelluksia mm. biologiassa, lääketieteessä ja sosiologiassa. Biologiassa voidaan esimerkiksi etsiä sellaisia maantieteellisiä alueita, joita voidaan luonnehtia kahdella vaihtoehtoisella tavalla: joko kuvaamalla alueen ilmasto tai kuvaamalla alueella elävät lajit. Esimerkiksi Skandinaviassa ja Baltiassa on ensinnäkin samankaltaiset lämpötila- ja sadeolosuhteet ja toisekseen hirvi on yhteinen laji molemmilla alueilla. Tällaisten jälleenkuvausten löytäminen voi auttaa ymmärtämään ilmaston vaikutuksia lajien levinneisyyteen. Lääketieteessä taas jälleenkuvauksilla voidaan löytää potilaiden taustatietojen sekä heidän oireidensa ja diagnoosiensa välisiä yhteyksiä, joiden avulla taas voidaan mahdollisesti paremmin ymmärtää itse sairauksia.

Aiemmin jälleenkuvausten louhinnassa on rajoituttu tarkastelemaan totuusarvoisia muuttujia sekä propositionaalisia kuvauksia. Monia asioita, esimerkiksi ilmastotyyppiä, ei kuitenkaan voi luontevasti kuvata tällaisilla rajoittuneilla formalismeilla. Väitöskirjatyössä laajennetaankin jälleenkuvausten käytettävyyttä. Työssä esitetään ensimmäinen algoritmi jälleenkuvausten löytämiseen aineistoista, joissa attribuutit ovat reaalilukuarvoisia ja käsitellään ensimmäistä kertaa jälleenkuvausten etsintää relationaalisista aineistoista, joissa asiat viittaavat toisiinsa.

Lisäksi väitöskirjassa tarkastellaan menetelmiä, joilla jälleenkuvausten joukosta voidaan valita kaikkein laadukkaimmat. Näihin menetelmiin kuuluvat sekä interaktiivinen käyttöliittymä jälleenkuvausten louhintaan ja visualisointiin, että informaatioteoriaan perustuvaa parametriton menetelmä parhaiden kuvausten valitsemiseksi.

Kokonaisuutena väitöskirjatyössä siis laajennetaan jälleenkuvausten louhintaa totuusarvoisista muuttujista myös muunlaisten aineistojen käsittelyyn sekä osoitetaan menetelmän mahdollisuuksia monenlaisilla sovellusalueilla.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9431-6.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: puh. +358 (0)9 19151239 tai esther.galbrun@cs.helsinki.fi.

Borgåbladet julkaisi 22.11.2013 koko aukeaman feature-artikkelin laskennallisesta luovuudesta. Artikkeli tehtiin Helsingin yliopiston Porvoossa järjestämän laskennallisen luovuuden syyskoulun yhteydessä. Jutun kuvat ovat koulun klubi-illasta, jossa osallistujat esittivät laskennalisen luovuuden taiteellisia tuloksia performansseina, runoina, musiikkina, maalauksina, ja installaatioina.

Poimintoja artikkelista:

Genom decennierna har forskare försökt sätta tummen på vad mänsklig kreativitet är. Nu skapar de tatorbaserad kreativitet some kan överraska.

Kan man tänka sig att det i framtiden finns an application att ladda ner om man vill skriva en unik egen kärleksdikt? Eller att en app skulle hjälpa att komponera ett musikstycke för en specifik tillställning? Sådana frågor funderar ett 70-tal forskare på i Borgå under en vecka.

- Problemet med skapande och kreativitet är att det inte finns några bra modeller för hur människans hjärna fungerar då hon är kreativ, säger professor Hannu Toivonen like småbekymrad.

Professor Toivonen brinner så för de kreativa datoerna att han tagit på sig att organisera en helt unik träff i Borgå. Forskarna som samlats här från hela världen sitter under en vecka på utbildning i WSOY-huset.

- Jag är faktisks stolt då jag ser vilka alla som är här. Det här är världens största träff för i år och speciell just för att det är en utbildningsträff.

Borgåbladetin artikkelin teksti: Birgitta Ehrstén; kuvat: Evy Nickström.

Linkkejä:

• Jutun nettiversio Borgåbladetin sivuilla (vain tilaajille): Datorn kan visst få en kreativ hjärna
• Uutinen syyskoulusta laitoksen sivuilla: www.cs.helsinki.fi/node/78620
• Laskennallisen luovuuden klubi: http://www.cs.helsinki.fi/node/78520
• Laskennallisen luovuuden tutkimus Helsingin yliopistossa: http://www.cs.helsinki.fi/discovery

FM Mikko Pervilä väittelee 12.12.2013 kello 12 (Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2, Auditorio E204, 2. kerros) aiheesta "Data Center Energy Retrofits". Tutkimus kuuluu tietojenkäsittelytieteen alaan ja erityisesti hajautettuihin järjestelmin ja tietoliikenteeseen. Vastaväittäjänä toimii professori  Jon Crowcroft (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jussi Kangasharju (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Palvelinsalien energiatehokkuuden parantaminen

Nykyaikaisten pilvipalvelujen yleistymisen ovat mahdollistaneet jopa tuhansia tietokoneita sisältävät palvelinsalit. Eräs palvelimiin liittyvä ongelma on niiden yhteenlaskettu sähkönkulutus. Palvelimien käyttämä sähkö muuttuu laskennan sivutuotteena lämmöksi, joka taas voi vaarantaa palvelujen jatkuvuuden mikäli riittävää jäähdytystä ei järjestetä.

Jäähdytys on perinteisesti toteutettu koneellisena ilmanvaihtona, joka kuluttaa lisää sähköä. Myös muut palvelimien ylläpitoon liittyvät järjestelmät lisäävät sähkönkulutusta. Varsinaisen laskennan lisäksi kulutettu ylimääräinen sähkö vaikuttaa palvelinsalien energiatehokkuuteen. Pilvipalvelut ovat osoittautuneet taloudellisesti niin merkittäviksi, että ylimääräistä sähköä on pidetty siedettävänä haittana palveluiden arvoon verrattuna.

Energiatehokkuuden parantamiseen on kuitenkin viime aikoina kiinnitetty huomiota sekä ympäristön kannalta että myös sähkön hinnasta aiheutuvien säästöjen vuoksi. Palvelujen jatkuvuuden kannalta on toisaalta tärkeää, ettei energiatehokkuuden parantaminen aiheuta toiminnalle käyttökatkoja tai käyttäjille ylimääräisiä viipeitä.

Tämä väitöskirja esittelee nykyaikaisten palvelinsalien ominaisuuksia sekä yksittäistapausten että globaalien lukumäärien kautta. Esitellyt yksittäistapaukset ovat suurimpien palvelinsalien omistajien lippulaivoja, joilla pyritään vakuuttamaan käyttäjät yritysten sitoutumisesta ekotehokkuuteen. Globaalit lukumäärät luovat katsauksen palvelinsalien eri suuruusluokkien jakaumalle. Käy ilmi, että valtaosa palvelinsaleista on hyvin pieniä ja huomattavasti kehnompia energiatehokkuudeltaan kuin jättikokoiset lippulaivat.

Nämä seikat huomioiden väitöskirja esittelee joukon jälkiasennettavia tekniikoita jotka keskittyvät palvelinsalien jäähdytykseen. Tekniikat esitellään väitöskirjan viidessä osajulkaisussa alkaen korvausilman edullisesta tuottamisesta nk. vapaajäähdytyksen avulla ja päättyen kuuman poistoilman hyötykäyttöön kokeellisessa kasvihuoneessa. Väitöskirja sisältää laskelmat tekniikoiden avulla saavutettavien säästöjen alarajoille. Esimerkiksi pelkästään vapaajäähdytystä käyttämällä säästettäisiin 9,5 Mt hiilidioksidia vastaava määrä päästöjä perustuen jo vuoden 2005 sähkönkulutuslaskelmiin. Sähkönkulutus on ollut jatkuvassa kasvussa vuoteen 2013 asti, joten myös saavutettavat säästöt ovat nykyään huomattavasti suuremmat.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9512-2.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: puh. +358 (0)9 191 51150 tai mikko.pervila@cs.helsinki.fi.

FM Pietu Pohjalainen väittelee 13.12.2013 kello 12 (Helsingin yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34, Auditorio XV (vanha puoli), 3. kerros) aiheesta "Self-Organizing Software Architectures". Tutkimus kuuluu tietojenkäsittelytieteen alaan ja erityisesti ohjelmistotuotantoon. Vastaväittäjänä toimii professori Kai Koskimies (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Paakki (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.

Itseorganisoituvat ohjelmistoarkkitehtuurit

Ohjelmistokehityksen tuottavuus on monen ohjelmistokehitysorganisaation huolenaihe. Erityisesti ylläpitovaiheessa ohjelmistojen heikko muokattavuus tuottaa turhia kustannuksia ja pettymyksiä asiakassuhteissa, kun vaikeasti muokattavaan ohjelmistoon tulisi tehdä muutoksia. Tässä työssä esitetään kaksi menetelmää ohjelmistojen muokattavuuden parantamiseksi: kokoava mallinnuskielten käyttäminen sekä itseorganisoituvat ohjelmistokomponentit.

Mallipohjaisessa ohjelmistotuotannossa ohjelmistoille kehitetään soveltuvat mallinnuskielet ja -työkalut, joiden pohjalta kehitettävä ohjelmisto voidaan automaattisesti tuottaa. Uuden mallinnuskielen kehittäminen ja sitä tukevan välineistön rakentaminen on kuitenkin aikaaviepää ja vaikeaa. Vaarana on, että kehitetty kieli on valmistuessaan vanhentunut. Niin kutsutuissa ketterissä ohjelmistomenetelmissä yritetään välttää perinteisten, suunittelupainotteisten kehitysmenetelmien tuottamia sudenkuoppia. Liiallinen ketteryys voi kuitenkin kostautua heikkona tuottavuutena, kun kehitysväen kaikki aika kuluu näppäryysharjoituksiin varsinaisen tuottavan työn sijaan. Kokoava mallipohjainen tuotanto keskittyy kehittämään vain riittävän hyviä malleja, joiden perusteella voidaan yhdistää mallipohjaisen ohjelmistotuotannon ja ketterien prosessimallien tuomat edut.

Ulkoisten, erikseen kehiteltyjen mallikielten lisäksi työssä esitellään ajatus ohjelmakoodin itsensä käyttämisestä mallipohjaisen ohjelmistotuotannon työkaluna. Näin syntyy itseorganisoituva ohjelmistoarkkitehtuuri. Tällä tavoin kehitystyön tuottavuus paranee, sillä ohjelmakoodin sisäisten riippuvuuksien määrä laskee, ja näin ollen muokkausten tekeminen on helpompaa. Työssä esitellään tapaustutkimuksia ohjelmakoodiin perustuvasta mallipohjaisen ohjelmistotuotannon ohjelmistokehyksistä sekä empiirinen validointi itseorganisoituvuuden hyödyllisyydestä tuottavuusnäkökulmasta katsoen.

Väitöskirjan saatavuus

Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9425-5.

Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: pietu.pohjalainen@cs.helsinki.fi.